Positiivisen ilmapiirin vaikutus yrityksen tulokseen

”Työhyvinvointia edistämällä pystytään parantamaan yrityksen kannattavuutta jopa viidenneksellä”, sanoo asiaa tutkinut professori Guy Ahonen Työterveyslaitokselta.
Olen hänen kanssa samaa mieltä, että hyvän työilmapiirin vallitessa positiivinen vire kumuloituu tiimistä toiseen, vieden työyhteisöä entistä parempiin suorituksiin. Kun yhteistyö yrityksen eri tiimien kesken on sujuvaa, syntyy uusia innovaatiota ja yritys kehittyy. On väistämätöntä, että hyvinvoiva työyhteisö luo tuloksen tekemiseen paremmat edellytykset. Huonon ilmapiirin vallitessa osa henkilöstöstä on väkisinkin passiivisia ja he tekevät työpaikalla vain välttämättömimmän, jos sitäkään.

Työhyvinvointiin vaikuttavia asioita on paljon, esimerkiksi yrityksen johtamisen ja esimiestyön laatu, johdon ja muun henkilökunnan välinen luottamus, oman esimiehen toiminta, työtehtävän mielekkyys, työpaikan vuorovaikutuskulttuuri, vaikutusmahdollisuudet, ilmapiiri, ongelmatilanteiden hoitaminen, osaamisen kehittäminen ja koulutusmahdollisuudet, työhön liittyvät työkalut, joustava työaika, etätyömahdollisuus sekä työturvallisuus.

Mielestäni tärkeimpiä asioita hyvän ilmapiirin luomiseksi ovat työyhteisön avoimuus, luottamus johdon ja muun henkilökunnan välillä sekä työntekijöiden sitoutuneisuus yritykseen. Mikäli nämä edellä mainitut asiat eivät ole kunnossa, on vaikea rakentaa positiivisella sykkeellä elävää työyhteisöä.

Tiedonkulun avoimuudella tarkoitan kaikkea sisäistä viestintää, jossa esimiehillä ja johdolla on tietystikin tärkeä rooli viestintästrategian suunnittelussa ja tiedon jakamisessa.  Sisäisen viestinnän kulttuuri on oltava hyvin johdettua ja toteutettua, jotta yrityksen henkilökuntaa kohdellaan mahdollisimman tasapuolisesti. Ei unohdeta myöskään työntekijöiden vastuuta; toimivaan, vuorovaikutteiseen ja avoimeen viestintään sekä keskusteluun osallistuu koko henkilöstö.

Ilman aktiivista, aitoa ja läsnä olevaa vuorovaikuttamista, on vaikea saavuttaa työyhteisöön luottamusta. Luottamus syntyy, kun yhteistyötä tehdään ja ihmiset näkevät ja kokevat, että kaikki ovat mukana ja pistävät itsensä likoon omalta osaltaan. Avoimen ja toimivan viestintäkulttuurin sekä luottamuksen luominen ei ole mikään ”yhden palaverin” tuotos vaan se vaatii johtamisstrategiaa ja esimerkkiä ylhäältä alaspäin. Esimiesten rooli on merkittävä ja vaatii heidän täydellisen sitoutumisensa läpi organisaation, jotta tulosta syntyy. Kun esimies heittäytyy ja laittaa eri tilanteissa itsensä likoon, hänen esimerkkiään on helppo seurata. Jos esimies ei ole aidosti läsnä ja oikoo tehtävissään, seuraa usein myös tiimi esimiehensä laatutasoa omissa tehtävissään.

Kolmas tärkeä asia hyvän työilmapiirin luomiseksi on työntekijöiden sitoutuneisuus. Työntekijän sitoutuneisuuteen vaikuttavat esimerkiksi hänen saamansa arvostus, riittävän haasteelliset työtehtävät, palaute, ammatilliset koulutusmahdollisuudet, etenemismahdollisuudet, yleinen ilmapiiri, palkka ja palkitsemisohjelma. Ilman avointa toimivaa viestintäkulttuuria, luottamusta ja sitoutuneisuutta hyvää työilmapiiriä on vaikea saavuttaa.

Parhaissa työpaikoissa tehdään työtä yhdessä toinen toistaan positiivisella fiiliksellä tukien. Hyvää ilmapiiriä voi verrata menestyvään urheilujoukkueeseen, jossa yhdessä voitettu ottelu tuo parhaan fiiliksen koko joukkueelle. Toisin sanoen yrityksessä mikään ei tunnu paremmalta kuin yhdessä voitettu, usean eri liiketoiminnan palveluita sisältävä kauppa, jolloin päästään yhdessä fiilistelemään voitetusta sopimuksesta. Jos taas yhdessä tekemisen ja voittamisen kulttuuria ei yrityksessä ole, niin kasvun tie on kivisempi.

Esimiehillä on tärkeä rooli työyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä ja ylläpitämisessä, mutta kaikkea vastuuta esimiestenkään harteille ei voi kaataa. Esimiesten vastuulla on organisoida toimintaa, varmistaa riittävä osaaminen ja resurssit sekä toimintatavat työtehtävien onnistuneelle läpiviennille. Ennen kaikkea esimiehen panosta tarvitaan silloin, kun on reagoitava ja tehtävä päätöksiä haastavissa tilanteissa. Nämä kaikki edellä mainitut asiat tukevat onnistuessaan työhyvinvointia ja hyvää ilmapiiriä. Kaikilla työyhteisössä toimivilla on kuitenkin oma vastuu positiivisen ilmapiirin kehittämisessä. Hyvät käytöstavat, rakentava vuorovaikutus, yhteistyöhalu yli tiimirajojen ja toisten kunnioittaminen sekä arvostaminen ovat perusarvoja, jotka pitäisi olla jokaisen työssä läsnä päivittäin.

Nykyään lähes jokaisessa yrityksessä mitataan vuosittain sisäistä ilmapiiriä. Sen jälkeen mittauksien tuloksista tehdään konsulttien johdolla Powerpoint-esitys, käydään raportit muutaman kerran läpi tai pidetään ehkä pari konditionaaleilla höystettyä palaveria ja puhutaan useista asioista mitä pitäisi tehdä tai minkä pitäisi muuttua. Se mikä jää monesti sopimatta, on konkreettinen tekeminen ja konkreettisiin toimenpiteisiin sidottu seurantamalli asioiden kehittämiseksi.

Työhyvinvoinnista puhutaan nykyään paljon, mutta kuinka monessa yrityksessä tuloksenteko ajaa työhyvinvointiin liittyvän konkreettisen panostamisen edelle? Fakta on kuitenkin, että jos työntekijät voivat hyvin, yrityskin voi hyvin ja tällöin yrityksellä on paremmat edellytykset tehdä kovempaa tulosta ja onnistua.

6 thoughts on “Positiivisen ilmapiirin vaikutus yrityksen tulokseen

  1. Hyvää tekstiä ja osuvia kommentteja. Olen tehnyt pitkään töitä johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen parissa, allekirjoitan blogisi sanoman!

  2. Olipas harvinaisen osuva kirjoitus, juuri tällaisista ajatuksista johtamiskulttuurin muutos lähtee. Kiitos.

    • Kiitos paljon, periaatteessa niin yksinkertaista, mutta silti niin haastavaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s