Palvelumuotoilu käytännössä

Suomessa puhutaan paljon siitä miten yritykset pystyisivät tuomaan markkinoille uusia kuva_JukkaHornborg_ppinnovatiivisia tuotteita tai vielä mieluummin palveluita. Innovaatiot ovat tärkeitä maamme kilpailukyvyn parantamiseksi ja mahdollistavat osaltaan talouden nousuun kääntämisen.

Tunnustettu tosiseikka on, että uuden menestyvän tuotteen tai palvelun luomisessa keskeisintä ei ole ylivertainen tekninen ratkaisu. Tärkeämpää on tunnistaa mahdollisuuksia luoda lisäarvoa kaikille toimitusketjun jäsenille; ovat he sitten loppukäyttäjiä, palveluntarjoajia, jakelijoita tai teknologiatoimittajia.

Prosessille, jolla tätä lisäarvonluontimahdollisuuksien tunnistamista yritetään formalisoida, on vakiintunut termi palvelumuotoilu. Markkinoille on tullut palvelumuotoiluun erikoistuneita yrityksiä auttamaan perinteisiä yrityksiä ohjaamaan tuotekehitystään oikeaan suuntaan. Näin tuotekehittäjät pystyvät hyödyntämään muilla aloilla hyväksi havaittuja menetelmiä omassa liiketoimintaympäristössään.

Viime vuosina olen seurannut useiden suurten ja pienten yritysten toimia digitaalisten palveluiden luomiseksi. Olenpa ollut itsekin vetämässä tuotteistushankkeita ja hakemassa uusia tapoja luoda asiakkaille ja loppukäyttäjille lisäarvoa. Havaintojeni ja kokemusteni perusteella palvelumuotoilu on käytännössä hyvinkin suoraviivaista.

Näennäisestä yksinkertaisuudesta huolimatta tuntuu, että välillä tämänkin asian kanssa ”mopo karkaa käsistä”. Palvelumuotoilu -käsitteen alle ja ympärille on varsin innovatiivisesti alettu useiden palveluntarjoajien toimesta rakentamaan erilaisia menetelmiä, aliprosesseja ja vaiheita. Pahimmassa tapauksessa uutta palvelua suunnitteleva voi eksyä käsitemereen ja konkreettiset tarpeet jäävät liian kauas horisonttiin.

Palvelumuotoilu

 

 

 

 

On olemassa myös riski, että palvelumuotoilu palaveroidaan liian pitkälle ja liian teoreettiselle tasolle. Tällöin suunnitteluvaiheen kesto ja kustannukset voivat paisua liian suuriksi koko toteutettavan palvelun liiketoimintamahdollisuuksiin nähden. Pahimmillaan ajaudutaan tekemään useiden viikkojen käyttäjätutkimuksia ja kymmenien sivujen raportteja varsin yksinkertaisten verkkopalveluiden käytettävyydestä.

Palvelumuotoilu on hyvä työkalu. Uutta palvelua suunnitellessa ja liiketoimintahyötyjä hakiessa kannattaa silti muistaa, että se on vain yksi työkalu muiden joukossa ja sen käyttö tulee mitoittaa kokonaistarpeen mukaisesti.
Kilosoftilla ja Cinialla olemme ottaneet tähänkin asiaan käytännönläheisen ja ketterän lähestymistavan. Autamme asiakkaitamme palvelumuotoilussa; kuitenkin siten, että se rakentuu asiakkaan strategian ja liiketoimintaympäristön ehdoilla. Palvelumuotoiluvaiheessa tavoitteemme on, että pystymme tuottamaan asiakkaalle mahdollisimman pian konkreettisia prototyyppejä käytännön testejä ja palautteen kokoamista varten. Tavoiteaikaikkuna tälle on lyhimmillään kaksi viikkoa.

Graafi_palvelumuotoilu

 

 

 

 

Kannattaa myös pitää mielessä, että palvelumuotoilu on vasta alku varsinaiselle tuotekehitysprojektille. Tuotekehitystä tehdessä on syytä toimia ketterästi ja konkreettisin askelin. Tällekin prosessille käytännönläheinen ja oikein mitoitettu palvelumuotoiluvaihe luo hyvät edellytykset.

Kirjoittaja on Kilosoft Group Oy:n liiketoimintajohtaja Jukka Hornborg

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s